Alue- ja kuntavaalit - Taideobservatorio
Taide kannattaa osallisuutta
Taidetoiminta tarjoaa paikan kohdata ihmisiä eri kulttuuritaustoista. Taide- ja kulttuuriprojektit tarjoavat erityisen kokemisen ja kokeilemisen kentän, joka mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen eri ryhmien kanssa ja toinen toiselta oppimisen. Esimerkiksi taideprojekteihin osallistumisen tarjoaminen erilaisista taustoista tuleville ihmisille on konkreettinen keino kulttuurienvälisen dialogin edistämiseksi. Dialogin avulla voi kyseenalaistaa ja poistaa ennakkoluuloja ja olettamuksia sekä tuoda ihmiset lähemmäs toisiaan.
Osallistuminen taiteelliseen toimintaan voi kehittää sosiaalisia suhteita, vähentää yksinäisyyttä ja lisätä yhteenkuuluvuuden tunteita. Tutkimusten mukaan taide ja taiteellinen toiminta lisäävät toimijuutta ja omien taitojen tunnistamista. Nämä tekijät ovat tärkeitä muun muassa syrjäytymisen ehkäisemisessä. Taide- ja kulttuurikokemusten yhdenvertaiseen saavutettavuuteen investointi on panostus kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen ja inhimillisyyteen sekä osoitus toistemme kunnioittamisesta.
Kulttuuriset tarpeet ovat perustarpeita jokaiselle ihmiselle. YK:n ihmisoikeuksien julistus, useat Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset ja Suomen perustuslaki turvaavat jokaisen oikeuden osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, niiden avulla itsensä ja yhteisönsä kehittämiseen sekä mahdollisuuteen ilmaista itseään vapaasti. Tämä koskee yhdenvertaisesti ihmisiä kaikissa kunnissa, kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla taustoilla. Näiden oikeuksien turvaamiseksi kunnissa tulee toteuttaa aktiivista kulttuuripolitiikkaa muun muassa kulttuurikasvatus- ja kulttuurihyvinvointisuunnitelmien avulla.
#kuntavaalit2025 #aluevaalit2025 #taideobservatorio
Lähteet:
ArtsEqual. (2017). Ratkaisukortit. Taideyliopisto.
Kallio-Tavin, M., Anttila, E., Jokela, T., Hiltunen, M., Lehikoinen, K., Pusa, T. (2019). Cultural Diversity in Finnish Arts Education Research. In L. Ferro, E. Wagner, E., L. Veloso, T. IJdens, J. Teixeira Lopes (eds) Arts and Cultural Education in a World of Diversity. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO), pp. 71-89. Springer, Cham.
Mäkikoskela, R., Kivioja, J., Räsänen, J. (2021). Educational Experiences Related to Architecture and Environmental Art. In E. Wagner, C. Svendler Nielsen, L. Veloso, A. Suominen, N. Pachova (eds) Arts, Sustainability and Education. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO), pp. 195-215. Springer, Singapore.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry & Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. (Päiväämätön). Kulttuurikasvatussuunnitelma. Verkkosivu. (Luettu 29.4.2021.)
Suominen, A., Anttila, E., Laes, T. (2025). Pedagogies of Hope in Times of Crises: Meanings of Arts Education Throughout the Lifespan. In T. Klepacki, E. van Meerkerk, T. Pernille Østern (eds) Arts and Cultural Education in a Challenging and Changing World. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO). Springer, Singapore.
Suominen, A., Hiltunen, M., Anttila, E. (2021). Arts Education Research, Projects and Pedagogy of Three University Programmes in Finland. In E. Wagner, C. Svendler Nielsen, L. Veloso, A. Suominen, N. Pachova (eds) Arts, Sustainability and Education. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO), pp. 35-56. Springer, Singapore.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (18.12.2020). Kulttuuri hyvinvointikertomuksessa. Verkkosivu. (Luettu 29.4.2021.)
Wagner, E., Pachova, N., Suominen, A., Svendler-Nielsen, C., Veloso, L. (2021). The Role of Arts and Cultural Education in the Context of Sustainable Development—Concluding Remarks. In E. Wagner, C. Svendler Nielsen, L. Veloso, A. Suominen, N. Pachova (eds) Arts, Sustainability and Education. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO), pp. 361-370. Springer, Singapore.
Taide kannattaa tulevaisuutta
Sivistysyhteiskunnassa taiteella on arvoa omana itsenään ja osana kansakunnan yhteistä kulttuuriperintöä. Taide on kaikkina aikoina osallistanut ihmisiä kokemaan. Moninaiset taidekokemukset, joihin liittyy yllätyksiä, nautintoa, iloa, raivoa ja suuri kirjo muita tunteita, haastavat näkemään toisin, stimuloivat luovaan pohdintaan, kannustavat vuoropuheluun ja antavat voimaa elämään.
Taideharrastuksista saa iloa sekä onnistumisen ja oppimisen kokemuksia harjoiteltavien taitojen kehittyessä. Esimerkiksi musiikki-, teatteri- ja kuvataideharrastus voi jatkua lapsuudesta ja nuoruudesta aikuisiän voimavaraksi – jopa ammattiin saakka. Taideharrastukset kehittävät monipuolisesti toimintavalmiuksia, joita tarvitaan elämässä.
Kriisien aikana ja niistä toipumiseen tarvitaan päättäväisyyttä ja pärjäämistä. Resilienssi eli ihmisen kyky vastoinkäymisistä toipumisessa, muutoksiin sopeutumisessa ja sen jälkeen elämän jatkamisessa liittyy olennaisesti pärjäämiseen. Resilienssiä voi vahvistaa taiteisiin osallistumalla, sillä taiteellisessa toiminnassa erilaisten toimintatapojen ja ratkaisuvaihtoehtojen kokeileminen voi tukea yksilöä kohti joustavampaa ajattelua ja luovia ratkaisuja. Resilienssin lisäämisessä taiteen avulla keskeistä on taidesuhteen luominen. Sen rakentumiseen tarvitaan laadukasta taideharrastus- ja kulttuuritoimintaa, joka on pedagogisesti laadukasta.
Ympäristöasiat ja niihin vaikuttaminen ovat kestävän tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Palveluilla on yleensä pienempi hiilijalanjälki kuin tavaroilla. Tutkimusten mukaan mahdollisuus syventyä henkisesti ja fyysisesti haastavaan tekemiseen tuo ihmisille enemmän onnellisuutta kuin materian kuluttaminen. Siten avain kestävämpään tulevaisuuteen voi löytyä taiteesta ja kulttuurista. Taiteen kautta voidaan konkretisoida ympäristöviestintää sekä aktivoida ihmisiä osallistumaan ympäristöystävälliseen toimintaan. Ilmastonmuutos ja siirtymä vihreään talouteen lisäävät entisestään luovien toimialojen merkitystä talouden ajurina ja taiteita yhteiskunnallisen muutoksen voimana kunnissa.
#kuntavaalit2025 #aluevaalit2025 #taideobservatorio
Lähteet:
Laes, T. (2023). Musiikkikasvatusta läpi elämän: Kohti kestävää ikääntymistä tukevaa elinikäisen oppimisen politiikkaa. Teoksessa H. Partti & M-L Juntunen (toim). Musiikkikasvatus muutoksessa. Sibelius-Akatemian julkaisuja.
Laes, T. & Korhonen, K. (2023). Tieteen ja taiteen yhteenkytkentöjä kestävään tulevaisuuteen sopeutumisessa. Strategisen tutkimuksen neuvoston blogi (STN)
Kulttuuri- ja taidealojen keskusjärjestö KULTA ry. (2018). Kulttuurin ja taiteen vaikutukset ihmiseen ja yhteiskuntaan.
Lehikoinen, K. (1.6.2020) Taidetoimintaan osallistuminen voi vahvistaa kykyä toipua vastoinkäymisistä ja jatkaa elämää. [blogikirjoitus]
Mäkikoskela, R., Kivioja, J., Räsänen, J. (2021). Educational Experiences Related to Architecture and Environmental Art. In E. Wagner, C. Svendler Nielsen, L. Veloso, A. Suominen, N. Pachova (eds) Arts, Sustainability and Education. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO), pp. 195-215. Springer, Singapore.
Suominen, A., Anttila, E., Laes, T. (2025). Pedagogies of Hope in Times of Crises: Meanings of Arts Education Throughout the Lifespan. In T. Klepacki, E. van Meerkerk, T. Pernille Østern (eds) Arts and Cultural Education in a Challenging and Changing World. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO). Springer, Singapore.
Suominen, A., Hiltunen, M., Anttila, E. (2021). Arts Education Research, Projects and Pedagogy of Three University Programmes in Finland. In E. Wagner, C. Svendler Nielsen, L. Veloso, A. Suominen, N. Pachova (eds) Arts, Sustainability and Education. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO), pp. 35-56. Springer, Singapore.
Wagner, E., Pachova, N., Suominen, A., Svendler-Nielsen, C., Veloso, L. (2021). The Role of Arts and Cultural Education in the Context of Sustainable Development—Concluding Remarks. In E. Wagner, C. Svendler Nielsen, L. Veloso, A. Suominen, N. Pachova (eds) Arts, Sustainability and Education. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO), pp. 361-370. Springer, Singapore.
Taustapaperi on koottu Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatoriossa ja on vapaasti käytettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
Taide kannattaa kuntaa
Kunnat ovat merkittäviä kulttuurielämän mahdollistajia ja kulttuuripalvelujen tuottajia, jotka tukevat kulttuuria ja taidetta valtiota suuremmalla summalla vuosittain. Kunnan koosta riippumatta paikallisella kulttuurielämällä on merkitystä asukkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Dynaaminen kulttuurielämä vahvistaa myös kunnan veto- ja pitovoimaa, sillä monipuolinen taide- ja kulttuuritarjonta sekä osallistumismahdollisuudet houkuttelevat kuntaan nuoria aikuisia ja perheitä, korkeakoulutettuja ja yrityksiä. Mahdollisuus osallistua kulttuuriin ja taiteeseen kokijana ja myös itse tekijänä tarjoaa parhaat hyvinvointivaikutukset ja vahvistaa muun muassa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Kulttuuri tuo kunnan elämään lisää mielekästä sisältöä, työllisyyttä ja tuloja. Kulttuurin osuus kunnan menoista on usein pieni, mutta kunnan kokonaistalouteen kulttuuri voi saada aikaan positiivisen kerrannaisvaikutuksen muun muassa välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten sekä esimerkiksi kulttuurimatkailijoiden myötä. Monipuolinen ja kaupunkitilassa näkyvä kulttuuritarjonta sekä kulttuuritoiminnasta syntyvä hyvä henki, meininki ja yllätyksellisyys houkuttelevat erilaisia ihmisiä tutustumaan kuntaan ja palaamaan aina uudelleen.
Jo vuonna 2017 ArtsEqual-tutkijat ehdottivat, että Suomen suurin kulttuurikeskus voisi olla peruskoulu, jossa laadukas ja monipuolinen taide- ja kulttuurikasvatus on tasa-arvoisesti kaikkien oppilaiden saatavilla. Esimerkiksi Harrastamisen Suomen mallin mahdollistama koulupäivään nivoutunut taide- ja kulttuuriharrastus voi tutkimusten mukaan lisätä koulunkäynnin mielekkyyttä tarjoamalla mahdollisuuden aktiiviseen toimintaan, itseilmaisuun ja omaan ympäristöön vaikuttamiseen. Näin myös yhteisöllisyys ja viihtyminen koulussa voivat parantua. Tutkijat myös ehdottavat etsivän kulttuurityön mallia lasten ja nuorten kulttuurisen osallisuuden vahvistamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
#kuntavaalit2025 #aluevaalit2025 #taideobservatorio
Lähteet:
Juntunen, M-L., Kamensky, H. & Turpeinen, I. (2019). Etsivä kulttuurityö lisää lasten ja nuorten kulttuurista osallisuutta. ArtsEqualin toimenpidesuositus. Taideyliopisto.
Kulttuuri- ja taidealojen keskusjärjestö KULTA ry. (2021). Kuntavaaliohjelma.
Mäkikoskela, R., Kivioja, J., Räsänen, J. (2021). Educational Experiences Related to Architecture and Environmental Art. In E. Wagner, C. Svendler Nielsen, L. Veloso, A. Suominen, N. Pachova (eds) Arts, Sustainability and Education. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO), pp. 195-215. Springer, Singapore.
Suominen, A., Hiltunen, M., Anttila, E. (2021). Arts Education Research, Projects and Pedagogy of Three University Programmes in Finland. In E. Wagner, C. Svendler Nielsen, L. Veloso, A. Suominen, N. Pachova (eds) Arts, Sustainability and Education. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO), pp. 35-56. Springer, Singapore.
Wagner, E., Pachova, N., Suominen, A., Svendler-Nielsen, C., Veloso, L. (2021). The Role of Arts and Cultural Education in the Context of Sustainable Development—Concluding Remarks. In E. Wagner, C. Svendler Nielsen, L. Veloso, A. Suominen, N. Pachova (eds) Arts, Sustainability and Education. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO), pp. 361-370. Springer, Singapore.
Taustapaperi on koottu Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatoriossa ja on vapaasti käytettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
Taide kannattaa kaiken ikäisiä
Taide ja kulttuuri tuovat ihmisille lisää voimaa ja resursseja myös elämän muille osa-alueille. Oikeus taiteeseen ja kulttuuriin osallistumiseen, itseilmaisuun ja itsensä kehittämiseen ovat jokaisen perusoikeuksia. Ne on turvattu YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa, Suomen perustuslaissa sekä monissa myös Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa. Taiteeseen ja kulttuuriin resursointi on investointia ihmisiin niin elämän mielekkyyden kuin kuntatalouden kannalta. Kulttuuri- ja taidetoiminta edistää hyvinvointia ja mahdollistaa siten muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannussäästöjä.
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta hyvinvointi ymmärretään elintason, elämänlaadun ja onnellisuuden yhdistelmäksi, johon liittyy muun muassa ystävyyssuhteet, itsen toteuttaminen ja kokeminen merkityksellisenä ja mielekäs vapaa-ajan toiminta. Hyvinvoinnin mahdollistuminen perustuu ensisijaisesti eriarvoisuuden purkamiseen ja yhdenvertaisuuden tavoitteluun niin taiteen palveluissa kuin yleisemmin yhteiskunnassa. Oikeudenmukaisuus liittyy keskeisesti jokaisen todellisiin toimintamahdollisuuksiin ja myös valinnan vapauteen. Lisäksi hyvinvoinnin saavuttaminen tulee ymmärtää myös ihmisten toimintavalmiuksien kannalta. Toimintavalmiudet tarkoittavat tässä ihmisen todellisia mahdollisuuksia olla omana itsenään ja toimia valitsemallaan tavalla hyvinvointinsa saavuttamiseksi. Hyvinvointi perustuu jokaisen vapauteen valita miten toimia tai olla toimimatta omassa elämässään. Ihmisillä ei kuitenkaan ole yhdenvertaisia kykyjä tai voimia tehdä hyvinvointinsa kannalta informoituja valintoja liittyen taiteisiin ja kulttuuriin osallistumiseen. Voisiko kulttuuriresepti ja matalan kynnyksen palvelu- ja asiakasohjaus kunnissa tai hyvinvointialueilla toimia keinoina purkaa eriarvoisuutta liittyen jokaiselle mielekkäiden taide- ja kulttuuripalvelujen löytämiseen?
Taide ja kulttuuri voivat olla välineitä myös terveydenhuoltoalalla. Taiteilla voidaan vaikuttaa maailman terveysjärjestön raportin mukaan esimerkiksi terveyden sosiaalisiin tekijöihin, edistää lasten kehitystä, myötävaikuttaa terveyttä edistävään käyttäytymiseen, ehkäistä sairastumisia ja tukea hoivatyötä. Myös neurologisten häiriöiden kanssa elävien ja mielenterveyskuntoutujien tukeminen taiteen keinoin on mahdollista. YK on varoittanut globaalista mielenterveyskriisistä yhtenä Covid-19-pandemian seurauksena, joten juuri nyt on hyvinvointiyhteiskunnan kannalta merkityksellistä nähdä taiteiden mahdollisuudet yhteiskunnan tarjoamana konkreettisena tukitoimena.
Taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen on väylä elinikäiseen oppimiseen. Osallistava taide- ja kulttuuritoiminta ei tulisi silti olla vain lääke ikääntymiseen tai yksinäisyyteen, eikä myöhäisiän taideharrastusten tarjoaminen tarkoita sitä, että ihmisiä aktivoidaan pienemmän hoivataakan varmistamiseksi. Taideharrastusten avulla voidaan tarjota mahdollisuus merkityksellisten kokemusten saavuttamiseen, jotka ohjaavat ihmisiä suuntaamaan voimavarojaan haluamiinsa asioihin. Taiteen terveyttä edistävät vaikutukset saavutetaan kyllä toiminnan ohessa, mutta ne ovat toissijaisia merkityksellisten kokemusten, merkityksellisyyden tunteiden sekä ihmisenä kasvamisen ja uusien identiteettien mahdollistumisen ollessa taide- ja kulttuuriharrastustoiminnan tärkein vaikutus ja hyöty.
#kuntavaalit2025 #aluevaalit2025 #taideobservatorio
Lähteet:
Laes, T. & Rautiainen, P. (2018). Osallistuminen taiteeseen ja kulttuuriin. Elinikäinen oikeus vai velvollisuus? Aikuiskasvatus 2/2018. 130-139.
Laes, T. (2022). Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä. Ilmarinen 13.7.2022.
Laes, T. (2024). Elinikäinen taidekasvatus luo kestävää kulttuurihyvinvoinnin politiikkaa. Kansanvalistusseura 21.2.2024.
Suominen, A., Anttila, E., Laes, T. (2025). Pedagogies of Hope in Times of Crises: Meanings of Arts Education Throughout the Lifespan. In T. Klepacki, E. van Meerkerk, T. Pernille Østern (eds) Arts and Cultural Education in a Challenging and Changing World. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO). Springer, Singapore.
Taustapaperi on koottu Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatoriossa ja on vapaasti käytettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
Taide kannattaa lapsia ja nuoria
Harrastamisen Suomen mallissa on päätavoitteena lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. Harrastustarjonta perustuu lasten ja nuorten omiin toiveisiin, joita on kartoitettu muun muassa koululaiskyselyllä. Toiminta järjestetään jo olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoimisen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyön avulla. Ensimmäiset mallin mahdollistamat harrastukset toteutuivat keväällä 2021, kun mallia pilotoitiin 117 kunnassa. Lukuvuonna 2024–2025 toimintaa järjestetään 258 kunnan alueella perusopetuksen oppilaille. Mallin avulla parannetaan lasten ja nuorten tasapuolisia harrastusmahdollisuuksia mielekkäällä ja lapsilähtöisellä tavalla ja toiminnan pedagogiseen laatuun panostaen.
Henkilökohtaisen kulttuuri- ja taidesuhteen vahvistuminen ja kulttuurisen pääoman karttuminen ovat kaikenikäisillä yhteydessä sosiaaliseen osallisuuteen, hyvinvointiin sekä elämän mielekkyyteen ja merkityksellisyyteen. Muun muassa ympäristöstä saadun kulttuurisen vuorovaikutuksen kautta kehittyvällä kulttuurisella pääomalla on vaikutusta lapsen oppimistuloksiin, akateemiseen kyvykkyyteen ja koulutusvalintoihin. Siten lasten ja nuorten taideharrastustoimintaan tutustumisen vaikutukset voivat olla merkittäviä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta myös pitkävaikutteisesti. Jotta taidekasvatuksen hyvät vaikutukset saataisiin ulottumaan vielä suuremmalle ihmisjoukolle, on taidetoiminnan saatavuutta kehitettävä yhä paremmaksi. Rakenteet ja toteuttamistavat eivät saa sulkea ketään toiminnan ulkopuolelle. Jos harrastus alkaa laadukkaasti ja innostaa mukaansa, sen parissa voi viihtyä vuosikymmeniä sen kautta saatujen ystävien kanssa uutta oppien ja siitä iloiten.
#kuntavaalit2025 #aluevaalit2025 #taideobservatorio
Lähteet:
Anttila, E. (2024) Kuunteleva, kunnioittava ja kannustava kohtaaminen harrastustoiminnan ohjaajan pedagogisen osaamisen ytimenä. Teoksessa I. Ruokonen, S. Pekkilä, S. Maijala (toim.) Harrastamisen voimaa ja iloa : näkökulmia harrastustoiminnan ohjauksen pedagogiikkaan. S. 15–27. Taideyliopisto.
Kallio-Tavin, M., Anttila, E., Jokela, T., Hiltunen, M., Lehikoinen, K., Pusa, T. (2019). Cultural Diversity in Finnish Arts Education Research. In L. Ferro, E. Wagner, E., L. Veloso, T. IJdens, J. Teixeira Lopes (eds) Arts and Cultural Education in a World of Diversity. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO), pp. 71-89. Springer, Cham.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suomen malli. (Luettu 29.4.2021)
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (4.2.2021) Saarikko: Harrastamisen Suomen mallin seuraava vaihe liikkeelle. (Luettu 29.4.2021)
Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorio. (12.6.2020) Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia edistävä Suomen malli toteutuu! (Luettu 29.4.2021)
Suominen, A., Anttila, E., Laes, T. (2025). Pedagogies of Hope in Times of Crises: Meanings of Arts Education Throughout the Lifespan. In T. Klepacki, E. van Meerkerk, T. Pernille Østern (eds) Arts and Cultural Education in a Challenging and Changing World. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO). Springer, Singapore.
Taustapaperi on koottu Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatoriossa ja on vapaasti käytettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin.